Oliko Maaningalla ja Suomessa ylipäätään ihmisasutusta ennen jääkautta, siihen ei ainakaan vielä ole saatu vastausta.
Sen sijaan tiedetään, että sitä mukaa kuin ilmasto lauhtui ja jää vetäytyi, väestöä siirtyi pohjoista kohti eläen lähinnä metsästyksellä ja kalastuksella. Kivikautisia jälkiä asutuksesta on säilynyt mm. Metelinkalliolla Käärmelahdessa sekä eräissä muissa paikoissa, pronssikautista esineistöä ei niinkään.
Ensimmäisten asukkaiden rodullisista ja kielellisistä piirteistä ei liene edelleenkään varmaa tietoa. Vanhin säilynyt nimistö tuntuisi viittaavan saamelaissukuiseen asutukseen kuten varsin laajoilla alueilla koko Suomessa. Esimerkiksi sana Maaninka katsotaan juontuvan saamenkielisestä siikaa tarkoittavasta sanasta.