Tavinsalmen kuninkaankartano
1500-luvulle tultaessa pohjoiseen oli jo siirtynyt varsin huomattavasti väkeä asumaan enemmän tai vähemmän pysyvästi harrastaen metsästyksen ja kalastuksen ohella yhä enemmän myös kaskiviljelyä ja karjanhoitoa.
Eräs olennainen motiivi oli varmasti myös paeta vero- ja työrasituksia, joita aiheuttivat mm. Olavinlinnan rakentaminen ja ylläpito 1475 lähtien sekä sotien ja kehittyvän maallisen ja kirkollisen hallintokoneiston rahoit- taminen. Vuonna 1523 kuninkuuden kaapannut Kustaa Vaasa halusi erityisesti ryhtyä organisoimaan valtakuntaansa, mikä asukkaiden kannalta tarkoitti samalla kasvavaa verorasitusta ja tehokkaampaa veronkantoa. Saadakseen uudet eräalueet paremmin hallintaansa ja laajentaakseen samalla mukavasti koko valtakuntaa hän rohkaisi ja suorastaan määräsi rajaseutujen linnanpäälliköitä reviirin laajentamiseen.
Olavinlinnassa päälliköt Klemetti Krook eli Kirjuri ja hänen seuraajansa Kustaa Fincke ryhtyivätkin toimeen. Klemetin toimesta perustettiin (1543-45) Maaningan Tavinsalmelle kuninkaankartano hallinnon ja veronkannon keskukseksi sekä ilmeisesti jossain määrin myös turvaksi maiden rosvoamisestaan yhä ärtyneempiä karjalaisia ja novgorodilaisia vastaan. Fincken aikana (1547) kartanon ympärille perustettiin oma hallintopitäjä, joka alueellisesti kattoi lähes koko nykyisen Pohjois-Savon. Kuninkaan käskykirjeen päivämäärää 15.8.1547 onkin alettu vuodesta 1998 alkaen juhlia Pohjois-Savon maakuntapäivänä. Kaksi vuotta myöhemmin (1549) uuteen pitäjään päätettiin rakentaa myös kirkko ja muodostaa siitä samalla myös kirkkopitäjä. Maaningan näkökulmasta valitettavaa on, että kirkkoa ei rakennettu kartanon läheisyyteen Tavinsalmelle vaan etelämmäksi Kuopionniemelle, jonka ympärille sittemmin erinäisten vaiheiden jälkeen muotoutui Pohjois-Savon keskus ja nykyinen Kuopion kaupunki.
Olavinlinnassa päälliköt Klemetti Krook eli Kirjuri ja hänen seuraajansa Kustaa Fincke ryhtyivätkin toimeen. Klemetin toimesta perustettiin (1543-45) Maaningan Tavinsalmelle kuninkaankartano hallinnon ja veronkannon keskukseksi sekä ilmeisesti jossain määrin myös turvaksi maiden rosvoamisestaan yhä ärtyneempiä karjalaisia ja novgorodilaisia vastaan. Fincken aikana (1547) kartanon ympärille perustettiin oma hallintopitäjä, joka alueellisesti kattoi lähes koko nykyisen Pohjois-Savon. Kuninkaan käskykirjeen päivämäärää 15.8.1547 onkin alettu vuodesta 1998 alkaen juhlia Pohjois-Savon maakuntapäivänä. Kaksi vuotta myöhemmin (1549) uuteen pitäjään päätettiin rakentaa myös kirkko ja muodostaa siitä samalla myös kirkkopitäjä. Maaningan näkökulmasta valitettavaa on, että kirkkoa ei rakennettu kartanon läheisyyteen Tavinsalmelle vaan etelämmäksi Kuopionniemelle, jonka ympärille sittemmin erinäisten vaiheiden jälkeen muotoutui Pohjois-Savon keskus ja nykyinen Kuopion kaupunki.
