Uusia elinkeinoja
1800-luvun puolivälissä tapahtui voimakasta taloudellista ja henkistä kehitystä koko maassa, mikä sitten lopulta johtikin itsenäisyyteen. Erilaista kehitystä tapahtui myös Maaningalla.
Maatalous kukoisti ja sen lisäksi kauppa kehittyi mm. uuden keksinnön höyrylaivan ansiosta. Ruokovirran ja Viannankosken kanavointien ja erityisesti Ahkionlahden kanavan valmistumisen (1874) jälkeen Maaninkajärvestä kehittyi merkittävä vesireitti toisaalta Iisalmeen, toisaalta Tuovilanlahden välityksellä Pielavedelle suuntautuvaa liikennettä palvelemaan. Vasta tällä vuosisadalla ensin rautatie ja sitten kehittyvä maantieliikenne (nykyinen valtatie 5) veivät liikenteen painopisteen jälleen ohi Maaningan.
Viannankoskessa toimi myllyjen lisäksi lyhyen aikaa (1847-57) myös paperitehdas Halolan uuden omistajan Gustaf Mauritz Schmidtin omistuksessa. Schmidtin pojat Hugo ja Gustaf vuorostaan pitivät yllä monipuolista teollisuustoimintaa sahan, tynnyritehtaan ja tiilitehtaan muodossa Pihtisalmessa ja Hussolansaaressa 1870-luvulta alkaen. Pienimuotoista teollisuutta kehittyi myös muihin paikkoihin kuten Pulkonkoskelle ja Kinnulanlahden Lahtelaan, jossa toimi varsin mittava tiilitehdas Janne Kyyhkysen omistuksessa. Anekdoottina mainittakoon, että ilmeisesti eräs koko maan varhaisimmista puhelimista, ainakin maaseudulla, oli Schmidt-veljesten 1878 rakennuttama linja Halolan kartanon ja Pihtisalmen sahan välille. Yhteys tosin toimi vain muutaman vuoden, ja nykyään siitä on jäljelle jäänyt vain eräitä puhelinkoneen osia.
Viannankoskessa toimi myllyjen lisäksi lyhyen aikaa (1847-57) myös paperitehdas Halolan uuden omistajan Gustaf Mauritz Schmidtin omistuksessa. Schmidtin pojat Hugo ja Gustaf vuorostaan pitivät yllä monipuolista teollisuustoimintaa sahan, tynnyritehtaan ja tiilitehtaan muodossa Pihtisalmessa ja Hussolansaaressa 1870-luvulta alkaen. Pienimuotoista teollisuutta kehittyi myös muihin paikkoihin kuten Pulkonkoskelle ja Kinnulanlahden Lahtelaan, jossa toimi varsin mittava tiilitehdas Janne Kyyhkysen omistuksessa. Anekdoottina mainittakoon, että ilmeisesti eräs koko maan varhaisimmista puhelimista, ainakin maaseudulla, oli Schmidt-veljesten 1878 rakennuttama linja Halolan kartanon ja Pihtisalmen sahan välille. Yhteys tosin toimi vain muutaman vuoden, ja nykyään siitä on jäljelle jäänyt vain eräitä puhelinkoneen osia.
