Etusivulle | Sivukartta ja haku

Vouteja ja nimismiehiä

Tavinsalmen kartanon "kulta-aika" jäikin varsin lyhyeksi. Parhaimmillaan tämä oli vuosina 1556-61, jolloin Tavinsalmen pitäjä muodosti oman voutikuntansa ja jonka vouti asui kartanossa.
Vouteina ehti toimia kaksi miestä; Per Jönsson Smoolannista sekä Rantasalmen vouti Jöns Mårtensson, joka sittemmin jatkoi nimismiehenä, kun väestömääriin nähden liian raskaaksi ja kalliiksi osoittautunutta kuninkaankartanolaitosta supistettiin Eerik XIV:n aikana (1562 ja 1572). Nimismiehet asuivat kartanolla aina 1580-luvulle asti, jonka jälkeen he alkoivat asua omilla tiloillaan eri puolella pitäjää. Nimismiehet olivat nimien rakenteesta (-son -päätteet) päätellen lähinnä linnasta komennetuja sotilaita tai virkamiehiä, mutta ainakin yksi paikallinen talonpoika, Jöns eli Juntti Tuovinen toimi lyhyen aikaan nimismiehenä (1567).

Läntisen ekspansion siirtäessä rajaa itäänpäin ensin 1595 Täyssinän rauhassa ja 1617 Stolbovan rauhassa yhä kauemmaksi Savon seudut toisaalta rauhoittuivat, mutta toisaalta menettivät valtakunnallista merkitystään rajanpuolustuksessa. Tavinsalmen kartanolla säilyi jonkinlainen sotilaallinen ja hallinnollinen asema aina nuijasodan 1596-97 aikoihin asti, jolloin se mm. ainakin kerran ryöstettiin. 1600-luvulla kartanon tiluksia läänitettiin vielä yhtenä kokonaisuutena kunnes 1680 se jaettiin yhdeksäksi vuokratilaksi, jotka 1700-luvun lopun isojaossa muuttuivat tavallisiksi perintötiloiksi. Kartano hävisi niin tyystin, ettei sen keskuspaikan tarkasta sijainnista vieläkään useiden vuosien arkeologisten etsintöjen ja kaivausten jälkeen ole varmuutta.
Sivun alkuun Tulosta sivu